Eli uutislähetyksellä mennään. Itse uutiset, joita lähetykseen on valikoitu, ovatkin sitten ihmeellisen pikkumaisia. Yksityiskohtainen detalji sieltä ja täältä, yleensä kuin tiedelehdestä poimittuja. Näistä sitten kansalaiset antavat vastauksensa asteikolla hyvä - huono. Yksioikoista aivan kuten kuuluukin. Itse lähetys on erikoinen yhdistelmä jonkinlaista raatia ensin mieleen tulleista julkisuuden henkilöistä ja jonkun näistä aina välillä ääneen sanotusta pääsääntöisesti huonoa makua edustavasta tölväisystä. Studio nauraa väliin (hyvin todennäköisesti lampun tai lapun avustuksella, jotta saavat ajoituksen oikeaksi).
Raadin, tai myös paneeliksi kutsutun (eikö paneeli ole lähinnä asialliseen yhteyteen liitetty termi?) puheenjohtaja on kouvolalainen, sliipatun pikkugangsterin oloinen selventäjän roolissa toimiva kynänpyörittäjä. Hän ei saa sanoa mitään kovin hauskaa eli lyöntilinjaa koska muuten menevät roolit sekaisin. Nenän päälle lisätyt trendilasit panevat ihmettelemään oliko tässä tärkeämpää vitsailu vai itsenarsismi. Lasien tyyli toki kopioitu suoraan useiden eri uutistenlukijoiden vastaavasta, häiritsevän törkeää korostavuutta.
Muut jäsenet ovat muusikko, muusikko, näyttelijä, kirjailija, kirjailija, koomikko (!). Nykyään siis kaikki noista ovat ilmeisen päteviä kertomaan hauskoja juttuja aiheesta kuin aiheesta. Eivätkö kirjailijat enää kirjoita kirjoja vai onko niissäkin vitsintynkää toisensa perään? Mikä tekee näyttelijästä hauskan? Onko studiossa näyttelijä per se vai ihminen jonka ammatti on näyttelijä? Entä miksi muusikko on siellä jos ei mitään soita? Saatika kun heitä on vielä useampikin.
Netissä seuraajat kehuvat sarjaa toinen toistaan eri syistä, vaikka välillä löytyy yksittäisiä huonouksia eli ihmisiä joiden huumorintaju ei kohtaa omaa, edustaa ohjelma monille tämän ajan parasta. Onhan se pirun ikävää kun on ihmisiä jotka ovat vieläpä erikseen julkisuudesta tuttuja eivätkä naurata vaikka siitä on maksettu.
Ohjelma on suunnattu individualistille joka kaipaa kopioiduille oivalluksillensa naureskelua. Itse olen sen verran omaperäinen että tykkään nauraa sitten kun. En aina välttämättä kello kymmenen jälkeen johtajalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti